*

Duchessa Herkän herttuattaren huudot

Syrjintä ja Oikeus

Paljon puhutaan syrjinnästä, etenkin suhteessa lainsäädäntöön. Maamme laki tulkitsee rikokseksi niin suoran kuin välillisen syrjinnän. Lakimme luetteloi myös kattavasti ne ihmisten ominaisuudet, joiden perusteella syrjiminen on rangaistavaa.

Koen ongelmallisena käsitteen 'syrjintä' kahdesta syystä. Ensinnäkin käsite näyttää kattavan osittain samoja asioita eri asiayhteyksissä, mutta toisaalta tämän kyseisen käsitteen kattavuus ilmenee tulkinnanvaraisena. Lainsäädännöllisesti on mielenkiintoista huomata, kuinka ihmisen kokemuksellisuus pyrkii yhä vahvemmin ohjaamaan syrjintälainsäädäntömme toimeenpanemista. Syrjityksi tulemisen kokemus, toisentaminen sekä loukkaantuminen ovat subjektiivisia kokemuksia. Niiden todentaminen ei kuitenkaan ole mielestäni vaikeaa, jos ja kun lainsäädäntö kykenee eksplisiittisesti osoittamaan, esimerkkien kera, millaisissa tapauksissa perusteettoman, lainvastaisen syrjinnän voidaan katsoa tapahtuneen.

​Tämänpäiväinen julkinen keskustelu ei helpota lainsäätäjän työtä. 'Syrjintä' on ihmisten huulilla rutiininomaisena, yleispätevänä leksikaalina. Ihmisen kokemus hiipii salakavalasti lakikirjaan määritteleväksi periaatteeksi. Voiko tällainen toimia? Suojeleeko lainsäädäntö kokemuspohjaisena vahvemman vai heikomman oikeuksia?

​Toinen asia, jonka näen ongelmallisena, on asia jolla on ontologinen perusta. Onko olemassa tosiasiallista 'oikeutta olla tulematta syrjityksi'?

​Minä olen miettinyt tätä paljon. Luettelen ihmisen oikeudeksi oikeuden syrjiä ja tehdä eroa seikkojen välillä. Toisaalta en voi kuvitella maailmaa, jossa totaalinen, tai subjektiiviseen kokemukseen perustuva syrjintäkielto voisi toimia.

​'Seikat' ovat aina osa ihmisyyttä ja toimivat symbooleina. (Esim. /vanha nainen/, /rikas mies/, /likainen lapsi/. Väitteessä, että syrjimättömyys on ihmisoikeus on tulkintani mukaan kyse symboolien neutraloimisesta ja kollektiivisen todellisuutemme mitättömäksi tekemisestä.

​​

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Uuden yhdenvertaisuuslain vahvistuneesta syrjintäsuojasta ja sen toiminnan valvontaan erikoistuneesta viranomaisorganisaatiosta huolimatta syrjintää kokeneen mahdollisuudet hakea hyvitystä tai edes ylipäätään ottaa kokemuksiaan esille syrjintäympäristössään ovat edelleen rajalliset ja ilman tällaista legaalia tukijärjestelmää ne olisivat käytännössä olemattomat - syrjinnän todentaminen ei siis ole mutkatonta, vaikka ne syrjintäperusteet onkin yksittäisinä lueteltu mm. hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi...

Erojen huomioiminen (esimerkiksi ihon värin) ei ole mielestäni vielä syrjintää, vaan ainoastaan osoitus tarkoituksenmukaisesta aistitoiminnasta (esimerkiksi ihon värin huomioiminen vaatii tarkkaa silmää) - syrjintä sitten taas ilmentää valtapositioiden asymmetrian väkivaltaista hyödyntämistä lähinnä...

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho

Vaan kun kriminalisoitu syrjintä ei ole käytöksellistä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, vaan epätasa-arvoistavaa toimintaa joka uhkaa yhteiskunnan tasa-arvoisuutta.

Syrjinnän kriminalisoiva laki suojelee yksilön oikeutta yksilöllisyyteen: laki toteaa, että olemme kaikki samanarvoisia eikä määriteltyjen kaltaisten ominaisuuksien perusteella ole perusteltua asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan keskenään. Mikäli toteaisimme, että voimme arvottaa ihmisen hänen ominaisuuksien perusteella, olisi tilanne varsin ongelmallinen (sillä syrjinnässä näin nimenomaan käy, arvotamme että ominaisuus A on arvohierarkiassa alempana kuin ominaisuus B, tällöin arvotamme myös henkilön ominaisuudella A arvokaammaksi kuin henkilön ominaisuudella B): tällöin tulisi myös kysymys sitä, että onko ihmisarvo absoluuttinen, vai riipuisiko ihmisarvo siitä mitä ominaisuuksia yksilöllä on.

Joten, syrjintä ei ole ihmisoikeus (sillä käyttäytyminen joka ohjaa yhteiskuntaa epätasa-arvoisemmaksi ei ole enää hyväksyttävää). Syrjintää tapahtuu kyllä tietyllä tavalla jokaisella meistä meidän skeemoissamme ja ajatuksissamme, mutta on eri asia ajatella ja toimia: syrjintä ei ajatustasolla ole kielettyä, mutta syrjivä toiminta on kielettyä tai mielestäni sitä vastaan olisi ainakin toimittava ja syrjivää käytöstä tulisi sanktioida tai keksiä kannusteita sitä vastaan.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Syrjintä: Ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu johtuen sukupuolesta, alkuperästä, etnisestä taustasta, ihonväristä, sosiaaliluokasta, uskonnosta, poliittisesta suuntautumisesta, perhe- tai aviotilanteesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä tai vammaisuudesta. Epäoikeudenmukainen kohtelu voi tapahtua tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti.
Demokratiasanasto (OM, 2015)
http://www.termipankki.fi/ext/demokratiasanasto/ne...

Haettiin "oikeus" Kielitoimiston sanakirjasta: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?L...

Ihmisoikeus: Ihmisoikeudet ovat alueellisessa tai yleismaailmallisessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa turvattuja perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka sopijavaltiot ovat sitoutuneet turvaamaan oikeudenkäyttöpiirissään oleville ihmisille.
Demokratiasanasto (OM, 2015)
http://www.termipankki.fi/ext/demokratiasanasto/ne...

Perusoikeus: Termi perusoikeus viittaa perustavanlaatuisiin oikeuksiin, jotka on turvattu valtion perustuslaissa kaikille ihmisille tai kaikille kyseisen valtion kansalaisille. Useimmiten perustuslaissa suojataan samoja tai samantyyppisiä oikeuksia kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, ja perusoikeudet ovatkin ihmisoikeuksien lähin vastine kansallisessa oikeudessa. Perustuslaintasoisuudesta ja korotetusta lainvoimasta johtuen perusoikeuksiin liittyy erityinen pysyvyys ja oikeudellinen luonne. Perusoikeuksien sääntelyn lähtökohta on yksilön vapauspiirin suojaaminen valtiovallan tai yleisemmin julkisen vallan taholta tulevilta puuttumisilta. Perusoikeuksia on kolme sukupolvea. Ensimmäiset perusoikeudet ovat vapausoikeuksia, kuten henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus. Toinen sukupolvi muodostuu TSS-oikeuksista eli taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä perusoikeuksista. Kolmannen sukupolven muodostavat kollektiiviset oikeudet, kuten oikeus rauhaan, kehitykseen sekä kansojen itsemääräämisoikeus.
Demokratiasanasto (OM, 2015)
http://www.termipankki.fi/ext/demokratiasanasto/ne...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"Luettelen ihmisen oikeudeksi oikeuden syrjiä ja tehdä eroa seikkojen välillä."

Eron tekeminen seikkojen (varmaankin ihmisiin liittyvien piirteiden) perusteella ei mielestäni ole vielä syrjimistä, vaan jopa yhteiskunnallisesti kannatettavaa yksilöllisyyden huomioimista. Esimerkiksi valtavirtaistumassa olevan sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen kantava idea on lasten yksilöllisten ominaisuuksien tukeminen _normikriittisesti_...

Käyttäjän SarahRizzo kuva
Sarah Rizzo

Tulkitsen nimenomaan syrjinnän ihmisoikeudeksi. Syrjintä on mielestäni puhtaimmillaan eron tekemistä ja poissuljentaa. Se ei siten sinällään ole esimerkiksi epäoikeudenmukaista kohtelua, vaikka ihmistä voi toki 'syrjiä epäoikeudenmukaisesti'.

Sukupuolisensitiivisessä (varhais)kasvatuksessa on kyse juuri tuosta mainitsemastani symboolien tyhjäksitekemisestä, jolla viime kädessä sorretaan kollektiivista ihmiskuvaamme- tarjoten tilalle hajautuneen persoonan, tai anti-persoonan, lapselle vertauskohteeksi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Minä olisin saanut paremman elämän alun sukupuolisensitiivisessä päiväkodissa ja koulussa. Ja mitään arvokasta ei äärikansallismielinen höpötys ole saanut missään aikaiseksi. Sehän perustuu ristiriitsisuuksiin ja valheisiin. Sen päädoktriini on johtanut Suomen paralysaation tilaan eli doktriini : vienti, vienti, vienti. Kuka haluaa ostaa maasta jossa ei tehdä hyvää hyvän itsensä takia. Äärikansallismielisyys ja sen kanssa viihtyvä arvokonservativismi on silkkaa kahjoutta.

Käyttäjän SarahRizzo kuva
Sarah Rizzo

Rakensit aasinsillan sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta äärinationalismin vastustamiseen.

Ajatusvirtasi vaatisi pikkuisen avaamista.

Minä itse tunnistan sukupuolisensitiivisen pedagogiikan äärimmäiseksi ideologiaksi; se todellakaan ei puolusta kansallismielisyyttä, se on kyllä totta. Ehkä ajattelusi perustuu juuri siihen.

Olisi kiva kuulla, mikä on joidenkin mielestä 'maltillinen kansallismielisyys'. Vai onko kaikki, missä on nationalistinen elementti ääriainesta...?

Keskusteluista puuttuu valitettavan usein sävyt. Liikutaan ääripäistä toiseen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Minä tunnistan sps-pedagokiikan kärsimyksen poistamiseen pyrkiväksi valintojen sarjaksi.
Maltillista kansallismielisyyttä on kaikki yleishyödyllinen mitä tehdään siellä missä toimitaan.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Toisaalta en voi kuvitella maailmaa, jossa totaalinen, tai subjektiiviseen kokemukseen perustuva syrjintäkielto voisi toimia."

Kukaan ei olekaan elänyt maailmassa, jossa vapaus, veljeys ja tasa-arvo olisivat muuta kuin sanahelinää.

Kaksi ei voi syrjiä toisiaan, mutta kun joukkoon lisätään kolmas, onkin kolmannen syrjintä jo helppoa.

Vaikeaa tuntuu olevan se, miten näyttää syrjintä toteen, vaikka usein se on liiankin ilmeistä.

Toimituksen poiminnat