Duchessa Herkän herttuattaren huudot

Muunsukupuolisuus vai esteettinen kirurgia?

Kävin tänään Kirjasto 10:ssä parin kolleegani kanssa kuuntelemassa moderoitua keskustelua otsikolla "Muunsukupuolisten hoito Suomessa". Keskustelua johti Pii Anttonen ja keskustelijoita olivat eräs transpolin psykiatrian erikoislääkäri sekä muunsukupuoliseksi itseään kutsuva Panda Eriksson.

​Keskustelu oli selvästi suunnattu yleisölle, joka jo lähtökohtaisesti hyväksyy käsitteen 'muunsukupuolinen'. Käsitettä ei avattu ollenkaan, vaan fokus oli kokonaan 'muunsukupuolisten' hoidossa ja sen saatavuudessa. Yleisökysymyksille ei annettu aikaa.

​Tuon tunnin aikana lääkärille suunnattiin jonkin verran kysymyksiä siitä, onko hänestä turhauttavaa se, kun potilaalle annettu lähete ei takaa potilaalle pääsyä leikkaukseen , tai miten hän diagnosoi muunsukupuolisen henkilön. Lääkärin mukaan kyseessä olisi "muu sukupuoli-identiteetin häiriö".

​Tällä keskustelulla oli yksi hyvin selkeä tarkoitus: se kutisti psykiatrian erikoislääkärin viran sätkynukeksi. Etenkin Eriksson korosti, kuinka "sukupuolta (vrt. sukupuoli-identiteetti) ei pidä medikalisoida, vaan pitäisi keskittyä asiakkaan itsemääräämisoikeuteen". Käsitän kommentin niin, että transpolille hakeutunut potilas tietää lähtökohtaisesti mistä hänen sukupuoli-identiteetin häiriönsä johtuu, sekä tietää myös tullessaan tarkalleen täyttävänsä diagnostiset kriteerit.

​Keskustelun voisi tiivistää seuraavanlaisesti: diagnoosin voi vaatia. Lääkärille tullaan sillä mielellä, että diagnoosin pitää irrota sen perusteella, että minä haluan sen.

​Koen tietysti tällaisen itseriittoisuuden absurdina.

​Toisaalta "muu sukupuoli-identiteetin häiriö" on diagnoosi, jonka perusteella voi saada hoitoa. Ongelma syntyy siitä, että "muunsukupuolinen" ei vastaa mitään eksaktia määritelmää. /Ei mies eikä nainen/ ei kerro mitään siitä, minkälainen "muunsukupuolinen" henkilö fyysisessä tai psykososiaalisessa mielessä on. Tällaista arkkityyppiä ei ole, eikä tällaista biologista sukupuolta ole. Kriteerit "muusulle" ovat mielivaltaisia. Tai niitä ei siis ole.

​Toisin sanoen ne pitää keksiä.

​Panda Eriksson sanoi lääkärille:

​"Oletko muuten huomannut, että ei- binääriset transhenkilöt eivät tulisi uskotuiksi yhtä hyvin kuin binääriset? Uskotko sä niiden (muunsukupuolisten) narratiivin?"

​Lääkäri taiteili itsensä kysymyksestä vastaamalla, että kaikille pyritään tarjoamaan "heidän tarvitsemansa hoito". Tässä on kuitenkin paljon peikkoja.

​Millä ihmeen ilveellä lääkäri voi hyvällä omallatunnolla antaa potilaalle diagnoosin pelkän 'narratiivin' perusteella? Jos "muu sukupuoli-identiteetin häiriö" ei ole psyykkinen sairaus, niin silloin lääkärille ei tosiaan jää paljon vaihtoehtoja. Hän joko uskoo asiakkaansa 'narratiivin' tai sitten ei. Mutta jos hän ei sitä tee, niin silloin hän on huono lääkäri. Itsemääräämisoikeudesta halutaan ehdotonta.

​"Muu sukupuoli-identiteetin häiriö" tarvitsee selkeät diagnostiset kriteerit jonka pohjalta annetaan selkeät hoitosuositukset. Nyt niitä ei ole, vaan jokainen katsoo oikeudekseen vaatia erinäisiä lääke- ja leikkaushoitoja oman päänsä mukaan. Oikea osoite mihin hakeutua on tässä tapauksessa esteettinen kirurgia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Minkä vuoksi trans-ja muunsukupuolisuus pitäisi olla diagnosoitua nimenomaisesti mielenterveyden häiriönä (F-luokiteltuna ICD-10:ssä)?

http://bit.ly/294dIeQ

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

lääketieteellisiä termejä ei luoda sen mukaan mikä potilaasta tuntuu kivalta.

Dysforia on psyykkinen oire.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Toki, mutta turha patologisointi aiheuttaa ainoastaan lisää ahdistuksen aihetta ja antaa maallikoille aiheen pelkistää sukupuolen variaatiot pelkiksi psyykkisiksi oireiluiksi, vaikka tosiasiassa :

" Viime vuosina on kuitenkin yhä enemmän alettu siirtyä kaksinapaisesta mies-nais-jaottelusta monitahoiseen näkemykseen sukupuoli-identiteetistä. Samalla on sukupuoli-identiteetin häiriöiden (gender identity disorders, GID) sijaan alettu puhua sukupuoli-identiteetin variaatioista (gender identity variations, GIV) (5).

DSM-5-version nuorten ja aikuisten diagnoosissa ei enää puhuta sukupuoli-identiteettihäiriöstä vaan sukupuolidysforiasta (gender dysphoria) (6). Siinä sukupuoli-identiteettiä sinänsä ei pidetä ongelmana vaan kehon ja identiteetin välisestä yhteensopimattomuudesta johtuvaa ahdistusta ja epämukavuutta.

Diagnoosi huomioi kaksinapaisen sukupuolijaottelun lisäksi myös muita sukupuoli-identiteetin ulottuvuuksia. Osa ihmisistä ei nimittäin koe olevansa sen paremmin miehiä kuin naisiakaan, vaan jotain näiden väliltä tai ulkopuolelta.

Kummankaan järjestelmän mukaisessa diagnoosissa ei oteta kantaa etiologiaan. Se ei olisi mahdollistakaan, koska epätyypillisen sukupuoli-identiteettikokemuksen etiologiasta ei ole olemassa tyhjentävää selitysmallia (5, Raija Tani tässä numerossa). Sen paremmin ICD-10- kuin DSM-5-diagnoosi ei myöskään edellytä, että tutkittavan tulisi toivoa kaikkia mahdollisia ruumiillisia hoitoja. Kummankin järjestelmän mukainen diagnoosi on asetettavissa, vaikka hän ei toivoisi mitään ruumiillista toimenpidettä."

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Itse en juurikaan näe eroa siinä luuleeko mies olevansa nainen vai luuleeko mies olevansa jeesus. Ainoa ero on siinä että on helpompaa antaa miehelle elämä naisena kuin jeesuksena.

Arto Jääskeläinen

Ajatteletko todella että sellaista pitää antaa/toteuttaa automaattisesti mitä joku ajattelee olevansa, ilman mitään arviointia ?
Annan sinulle hatusta äärimmäisen mutta toivottavasti havainnollistavan esimerkin: Uskon olevani Hitler. Pitääkö minua nyt automaattiseti pitää Hitlerinä ja kaikkien alistua tahtooni ?

Ei lääketieteellistä arviointia voi ohittaa eikä potilas voi alkaa lääkäriksi.

Tuo on se oleellinen kohta joka erittäin usein näyttää unohtuvan näihin asioihin liittyvissä keskusteluissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Niin, kyllä ne lääkärit siellä sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikoilla toteavat ja kirjaavat asiakkaan sukupuoleksi yleensä sen, mitä tämä itse ilmoittaa ilman sen kummempia konstailuja.

Esimerkiksi transsukupuolista henkilöä, joka kokee olevansa mies kohdellaan miehenä, vaikka tällä henkilöllä olisikin "hedelmöityvät lisääntymissolut" ja DD-kuppikoon tissit...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #4

Mutta trans-identiteettistä henkilöä, joka kokee olevansa Jeesus tai Hitler, ei kohdella Jeesuksena eikä Hitlerinä. Epäreilua!

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #4

Eli kun annetaan naispotilaalle kuvitelma siitä että hän on mies niin psykiatrinen ongelma poistuu ?

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Jostain syystä ne, jotka tahtovat syystä tai toisesta evätä trans- tai muunsukupuolisilta näiden tarvitseman lääketieteellisen hoidon, esittävät mielellään ihmisen tietoisuuden omasta sukupuolestaan jonain kovin mystisenä ja epäilyttävän subjektiivisena juttuna. Vaikka suuri osa lääketieteestähän perustuu potilaan subjektiivisesti kuvaamien oireiden tulkintaan.

Viimeksi kun kävin lääkärillä selkä- ja jalkajuntturan takia, ei minua tutkittu mitenkään objektiivisesti. Koetin kertoa, mihin koskee ja millä tavalla ja kuinka paljon, ja vastailin lääkärin tarkentaviin kysymyksiin. Sain silti tepsivät lääkkeet ja jumppaohjeet ja elämänlaatuni parani.

Kun hankin silmälasit, ei silmieni linssejä mittailtu mitenkään objektiivisesti. Kerroin vain subjektiivisen kokemukseni siitä, mitkä testikuvat minun mielestäni näkyvät sumeina ja mitkä selkeinä. Sain toimivat lasit.

Kipu, huimaus, näköhäiriöt, ruokahaluttomuus tai väsymys ovat kaikki oireita, jotka todetaan ainoastaan subjektiivisten oireiden kautta.

Oireita, joista itsellä ei ole omakohtaista kokemusta, on tietty mukava vähätellä. Mieleen tulee vanha lääkärikirja, jossa miespuolinen asiantuntija vakuuttavasti kertoi, että ei naisilla itse asiassa ole kuukautiskipuja. Kunhan on huomionkipeyttä tai jonkin sortin mielenterveysongelma.

Käytännössä lääkäri toki joka kerta arvioi, onko potilas tosissaan, vai onko hänellä jokin muu motiivi (esim. voimakkaiden lääkkeiden saaminen ilman oikeaa syytä). Transhoidoissa vain tämä puoli, oletus potilaan väärästä motiivista, tuntuu korostuneen suhteettomasti niin hoitohenkilökunnan kuin hoitoja tarvitsevienkin mielestä. Karsimalla turhaa tenttaamista ja muutenkin keventämällä diagnoosiprosessia saataisiin vapautettua resursseja muuhun.

Sukupuolenkorjaushoitoja on annettu satakunta vuotta, koska ne toimivat (joskin hoitojen saatavuutta on hankaloittanut ideologinen vastustus, kuten edelleen nähdään). Ihmiseen, joka kokee olevansa Hitler, tai että päätä särkee koko ajan, tepsivät aivan toisenlaiset hoidot.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Koska sukupuolenkorjausleikkaus maksaa paljon ja on pysyvän kaltainen operaatio ... Samalla jos potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa leikkauksesta huolimatta niin sen peruminen on mahdotonta.

Silmälaseja saa uuden jos ei tullut ihan sopiva.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Ei tässä nyt erityisesti leikkauksista puhuttu. Mutta joo, leikkaukset ovat kai yleisesti ottaen vaikeita peruuttaa.

Vastustatko kirurgiaa yleisesti ottaen, vai vain tässä tapauksessa?

Jos raflaavampaa esimerkkiä toivoit, niin esimerkiksi taiteilija Kaisa Lekan jalathan on amputoitu kroonisen vaikean kivun vuoksi. Tai, jos mukailee blogistin vähättelevää kieltä, koska hänellä oli sellainen itseriittoinen absurdi narratiivi että hän väitti kokevansa kipua.

Joka tapauksessa mainio juttu, jos kannatat esimerkiksi juridisen sukupuolen nykyistä helpompaa muuttamista! Sehän ei ole sen paremmin kallista kuin peruuttamatontakaan.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä Vastaus kommenttiin #11

Itse kannatan psykiatrin lupaa jokaiselle peruuttamattomalle ei kriittiselle ulkoisesti näkyvälle toimenpiteelle.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen Vastaus kommenttiin #12

Kuten hampaiden oikomiselle? Tai luomen poistolle?

Käyttäjän MiikaN kuva
Miika Niemitalo

Kukin määrätköön omasta kehostaan oli se sitten mies tai nainen tai mies naisen kehossa tai nainen miehen kehossa taikka henkilö joka ei ole kumpaakaan.

Toimituksen poiminnat