Lapsen oikeudet turvattava hedelmöityshoitolaissa

Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) sekä toinen eduskunnan HLBT- ihmisoikeustyöryhmän edustaja Sofia Siren latelivat varsin uusliberalistisen palopuheen UusiSuomen blogipalstalla. Kirjoituksessa ei ilmennyt mitään uutta ja ihmeellistä vaan se oli lähinnä päättäjien puoleen suunnattu vetoomus, jossa vaadittiin 'jo yliajalle' joutuneet äitiyslakiehdotuksen ja translain eteenpäinviemistä.

​Haluankin nyt toppuutella kyseistä käsilläolevaa äitiyslakialoitetta.

​Sen sijaan että loisimme palvelujärjestelmän joka jouhevoittaa ja peräti rohkaisee perhesiteiden kaupallistamiseen, tulee meidän tarkastella hauraimman ja päähenkilön, eli lapsen oikeuksia asiassa. Äitiyslakiehdotus painottaa aikuisen henkilön esteetöntä lapsensaantia.

​Esteettömyys, saatavillaolo. Lapsen rooli nähdään samankaltaisena kuin naisten yhteiskunnallinen rooli aikanaan: saatavilla, palveluksessanne, ja esteettömästi. Lapseen tulee olla oikeus samalla tavoin kuin miehillä oli oikeus naiseen, vielä vähän aikaa sitten. Ehdottomasti ja esteettömästi. Aina. Nopeasti. Ja ilman muttia.

​Hedelmöityshoitolaki kaipaa toki uudistuksia, mutta uudistusten tulee olla lapsikeskeisiä. Kysymyksessä on kokonaisvaltainen tilanteen uudelleenarviointi, joka huomioi lapsen ja aikuisenväliset valtasuhteet ja joka suojelee lapsen ihmisarvoa.

​Lakia hedelmöityshoidoista tulee muuttaa etenkin lapsen tiedonsaantioikeuden kohdalla. Nykylaki polkee tätä lapsen perusoikeutta. Lapsen Oikeuksien Sopimus jonka myös Suomi on ratifioinut tunnustaa, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa. Hedelmöityshoidon kautta alkunsa saaneen henkilön tiedonsaantioikeutta on aikaistettava siten, että tämä oikeus toteutuu viimeistään sinä vuonna jolloin lapsi täyttää 15 vuotta. Terveyden-ja sosiaalihuollon piirissä painotetaan voimakkaasti lapsen tiedonsaantioikeutta häntä itseään koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi rokotus- ja reseptilääkityksen suhteen. On kestämätöntä, että nuorella ei ole nykytilassa oikeutta tietää biologisen vanhempansa henkilöllisyyttä, vaikka kysymyksessä on identiteettimme muodostumisen kannalta perustavimpia tiedonsaantioikeuksia. Tiedonsaantioikeuden käytäntöönpaneminen langettuu tässä palveluntarjoajalle, eli llinikalle ja/tai hoitavalle lääkärille. Tällainen lakimuutos todennäköisesti rohkaisisi juridisia vanhempia kertomaan lapselleen tämän hedelmöittymiseen liittyvät seikat jo pitkälle ennen 15. ikävuotta, mikä on suunta oikealle.

Toinen kaivattu muutos on luovutussoluilla toteutettaviin hedelmöityshoitoihin liittyvä yksinelävän henkilön hoitoihin pääsy. 'Kahden vanhemman' paremmuuden periaate, jolla myös äitiyslakialoitetta perustellaan, ei toteudu tapauksissa joissa yksineläjä hakeutuu (muutenkin täysin perusteettomiin) hoitoihin. Lain tulee lähteä asetelmasta, jossa lapsen oikeus molempiin biologisiin vanhempiinsa toteutuu aina kun mahdollista. Ei ole mitään perustetta lain voimalla ylläpitää tällaista kauheaa lapseenkohdistuvaa sortorakennetta, jossa sinkku voi rahalla lunastaa itselleen raskauden ja viis veisata lapsen oikeudesta kahteen vanhempaansa.

Laki hedelmöityshoidoista on luokka-asia. Meidän tulee tarkastella, kenellä on valta päättää ja kenen asioista. Me naiset emme emansipoituneet siksi, että saisimme vuorostamme oikeuden sortaa heikoimpia.

SarahRizzo
Kristillisdemokraatit Järvenpää

Äiti, tytär ja erityishuollon ammattilainen. Kansalaisaktivisti.
Järvenpääläinen Kristillisdemokraatti.
Vankkumaton naisasianainen.
Finlandssvensk Lärka Anno -94!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu